Asuntokaupan kuntotarkastus antaa ostajalle ja myyjälle puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta ennen kaupantekoa. Tarkastuksessa arvioidaan näkyviltä ja sovituilta osin rakennuksen kuntoa, vaurioriskejä, turvallisuutta sekä olennaisia korjaus- ja jatkotutkimustarpeita.
Suomen Kuntotarkastustalo Oy tekee kuntotarkastukset hyvää kuntotarkastustapaa ja RT 103996 -ohjekorttia noudattaen. Tarkastuksen tekee Suomen Kuntotarkastustalo Oy:n rakennustekninen asiantuntija. Robin Rundlöf on FISE-pätevä asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK).
Milloin kuntotarkastus kannattaa tehdä?
Tarkastus voidaan tehdä ennen myynnin aloittamista tai sen jälkeen, kun ostajaehdokas on löytynyt. Ennakkotarkastus antaa myyjälle aikaa selvittää havaintoja ennen kaupantekoa. Yhdessä ostajan kanssa tehtävä tarkastus puolestaan mahdollistaa havaintojen läpikäynnin paikan päällä kaikkien osapuolten kesken. Kuntotarkastus voidaan tilata myös ilman asuntokauppaa rakennuksen kunnossapidon suunnittelua varten.
Mitä kuntotarkastuksessa tarkastetaan?
Tarkastuksen sisältö määräytyy kohteen, toimeksiannon ja RT 103996 -ohjekortin mukaan. Tyypillisesti arvioidaan muun muassa:
- piha-alueet, maanpintojen kallistukset ja pintavesien ohjaus
- perustukset, alapohja ja julkisivut
- vesikatto ja yläpohja saavutettavilta osin
- ikkunat ja ulko-ovet
- sisätilat ja märkätilat
- ilmanvaihdon sekä näkyvien vesi- ja lämmitysjärjestelmien yleinen kunto
- rakennusajankohdalle tyypilliset riskirakenteet ja niiden lisätutkimustarve.
Miten tarkastus tehdään?
Kuntotarkastus perustuu pääosin aistinvaraisiin havaintoihin, pintakosteuden tunnistimella tehtäviin havaintoihin, rakenneratkaisujen arviointiin sekä tilaajalta ja käytettävissä olevista asiakirjoista saataviin tietoihin. Rakenteita ei avata ilman erillistä sopimusta ja omistajan lupaa.
Tarkastus ei takaa, ettei rakenteissa olisi piileviä vaurioita. Jos havainto, riskirakenne tai muu epävarmuus edellyttää tarkempaa selvitystä, raportissa suositellaan kohdennettua lisätutkimusta tai rakenneavausta.
Riskirakenteet ja rakenneavaukset
Riskirakenne ei tarkoita automaattisesti vauriota. Se tarkoittaa rakennetta, jonka kosteustekninen toiminta tai vaurioitumisherkkyys on kokemuksen ja tutkimustiedon perusteella tavanomaista heikompi. Rakenteen kunto voidaan usein varmistaa vain sitä avaamalla tai muulla tarkemmalla tutkimuksella.
Kuntotarkastuksen hintaan sisältyvästä mahdollisesta rakenneavauksesta ja sen edellytyksistä sovitaan ennen tarkastusta. Avaus tehdään turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen kohtaan, jos se on teknisesti mahdollista ja siihen on lupa.
Kuntotarkastusraportti
Saat kirjallisen ja valokuvin havainnollistetun raportin. Siinä esitetään keskeiset havainnot, niiden merkitys, suositellut toimenpiteet sekä tarvittaessa lisätutkimustarpeet. Raportti kannattaa käydä läpi ennen kauppapäätöstä ja kysyä epäselvistä kohdista tarkastajalta.
Kuntotarkastuksen hinta
Kuntotarkastuksen hinta määräytyy rakennusvuoden, koon, rakennetyypin ja tarkastuksen laajuuden perusteella. Ajantasaiset hinnat, lisätyöt ja kilometriveloitus löytyvät hinnastosivulta.
Katso kuntotarkastuksen hinnat
Usein kysyttyä
Kuka kuntotarkastuksen maksaa?
Maksajasta sovitaan asuntokaupan osapuolten kesken. Kustannuksen voi maksaa myyjä, ostaja tai osapuolet yhdessä.
Kuinka kauan kuntotarkastus kestää?
Kesto riippuu rakennuksen koosta, iästä, rakenteista ja havaintojen määrästä. Pientalon tarkastukseen on hyvä varata yleensä useita tunteja. Kohdekohtainen arvio annetaan ajanvarauksen yhteydessä.
Saako tarkastuksessa olla mukana?
Ostajan ja myyjän on suositeltavaa osallistua tarkastukseen mahdollisuuksien mukaan. Näin havainnot voidaan käydä läpi jo paikan päällä.
Korvaako kuntotarkastus kuntotutkimuksen?
Ei. Kuntotarkastus on pääosin rakenteita rikkomaton arvio. Kuntotutkimus kohdistuu tarkemmin tiettyyn rakenteeseen tai epäiltyyn vaurioon ja voi sisältää rakenneavauksia, mittauksia sekä näytteenottoa.
